Yuan T. Lee

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yuan T. Lee
李遠哲
Henkilötiedot
Koko nimi 李遠哲
Syntynyt19. marraskuuta 1936 (ikä 88)
Hsinchu, Taiwan
Kansalaisuus Taiwan Taiwanilainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Taiwanin kansallinen yliopisto
Kansallinen Tsing Hua -yliopisto
Kalifornian yliopisto (Berkeley)
Väitöstyön ohjaaja Bruce H. Mahan
Instituutti Kalifornian yliopisto (Berkeley)
Chicagon yliopisto
Lawrence Berkeley National Laboratory
Academia Sinica
Tutkimusalue Fysikaalinen kemia
Tunnetut työt Molekyylisuihkumenetelmä
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1986)

Yuan T. Lee (kiin.: 李遠哲; pinyin: Lǐ Yuǎnzhé;19. marraskuuta 1936 Hsinchu, Taiwan ) on taiwanilainen reaktiokineetikko, jonka päätutkimusalana oli alkeisreaktioiden reaktiodynamiikka. Hänet palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla vuonna 1986 alkeisreaktioiden dynamiikan tutkimisesta molekyylisuihku-menetelmällä. Vuoden 1986 palkinto oli jaettu Leen, Dudley R. Herschbachn ja John Charles Polanyin kesken.

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lee suoritti lukion oppimäärän Hsinchu:ssa kun Taiwan oli vielä Japanin miehittämänä. Koulunkäynti keskeytyi ajoittain toisen maailman sodan aikana liittoutuneiden pommittaessa Taiwanissa olevia japanilaisia sotajoukkoja. Vasta kun sodan jälkeen Taiwan liitettiin Kiinaan, Leelle mahdollistui suorittaa koulukäynti loppuun. Kouluaikana hän pelasi pöytätennistä ja tennistä, ja soitti trumpettia tai huilua. Lee oli myös innokas lukija ja itse asiassa lukemansa kirja Marie Curien elämänkerrasta innosti hänet tieteen pariin.

Lee suoriutui lukiosta erinomaisin arvosanoin v. 1955 ja tämän vuoksi hänet hyväksyttiin ilman pääsykokeita Taiwanin kansalliseen yliopistoon ja jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hän päätti suuntautua kemian opiskeluun. Lee suoritti alemman kandidaatin tutkinnon ja opinnäytetyössään hän käytti elektroforeesia. Tämän jälkeen v. 1959 Lee meni Tsinghua-yliopistooon, jossa suoritti vuonna 1961 maisterin tutkinnon luonnon radioisotoopimittauksista. Sitten Lee oli vielä tutkimusapulaisena Tsinghua-yliopistossa tekemässä joitakin molekyylin rakennemäärityksiä röntgensädemittauksilla, ennen kuin v. 1962 lähti Kalifornian yliopistoon jatko-opiskeliaksi. Lee väitteli tohtoriksi v. 1965. Hänen väitöstyönsä ohjaaja oli Bruce Mahan ja aiheena oli elektronisesti virittyneiden alkaliatomien kemi-ionisaatio[a].

Lee on mm. National Academy of Sciencesin (vuodesta 1979) ja Academia Sinican (vuodesta 1980) jäsen. Lee nimitettiin järjestön johtajaksi v. 1994, jonka vuoksi hän joutui luopumaan vuonna 1974 samastaan USA:n kansalaisuudesta. Leen ollessa johtajana julkaistiin taiwanilaisille oppilaille osoitettu kirja Taiwanin historiasta (Knowing Taiwan).

Leelle myönnettiin Faraday-luennoitsijapalkinto (Michael Faradayn mukaan) v. 1992.

Tieteellinen työ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifornian yliopistossa Bruce Mahan tutkimusryhmässä Lee kiinnostui ioni-molekyyli -reaktioista ja molekyysisuihku-menetelmästä reaktion dynamiikan tutkimisessa. Tutkimuksen esimerkkireaktiona tästä kiinnostuksesta oli N2+ + H2 -> N2H+ + H. Lee liittyi väitelleenä Dudley R. Herschbach:n tutkimusryhmään Harvardin yliopistossa v. 1967. Tutkimuskohteena hänellä oli (Robert Gordon'in kanssa) molekyylisuihku-mittalaitteistolla kaksiatomisten alkalimetallien ja vetyatomien väliset reaktiot. Samaan aikaan Lee rakensi teknisen henkilökunnan auttamana uutta molekyylisuihku-mittalaitetta[2] ja myöhemmin sillä tutkittiin reaktiota Cl + Br2 -> BrCl + Br.[3]

Seuraavana vuonna Lee siirtyi Chicagon yliopistooon apulaisprofessoriksi. Vuonna 1973 Lee nimitettiin kemian professoriksi. Seuraavana vuonna Lee palasi päätutkijaksi Ernest Lawrencen perustamaan kansalliseen laboratorioon Kalifornian Berkleyhin.

Leen perustutkimus molekyylisuihku-mittalaitteistolla kohdistui määrittämään kemiallisen reaktion lähtöaineineen reaktiivisuuden riippuvuutta molekyylien suuntautuneisuuteen, reaktion välituotteisiin[b] ja reaktion mekanismiin. Tutkittavan alkeisreaktion dynamiikan ymmärtäminen edellytti reaktion tuotteiden sirontakulmien ja nopeusjakaumien mittaamista.

  1. Kemi-ionisaatiossa muodostuu ioni ja elektroni tai kaksi ionia kaasufaasissa tapahtuvien atomien tai molekyylien keskinäisisten reaktioiden seurauksena.[1]
  2. Välituote eli intermediaatti on kemiallisessa reaktiossa syntyvä mahdollisesti spektroskooppisesti havaittavissa oleva edelleen reagoiva yhdiste. Intermediaatti ei ole sama kuin reaktion aktivoitu kompleksi (ks. Siirtymätilateoria).
  1. V. B. Leonas ja A. P. Kalinen, Soviet Physics Uspekhi, vol 20, (1977), s. 561.
  2. Y. T. Lee, Science, vol 236, (1987), s. 793
  3. J. J. Valentini, Y. T. Lee ja D. J. Auerbach, J. Chem. Phys., vol 67, (1977), s. 4866