Osmansolmu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osmansolmu.
Erilaisia valknut-merkkejä, joita nimitetään suomeksi osmansolmuiksi, ja joista kahden ylimmän ja oikealla alhaalla olevan keskelle muodostuu kolmijalka eli eräänlainen hakaristi.[1][2]

Osmansolmu eli osmonsolmu on solmu ja vastaavan muotoinen, esimerkiksi puuhun veistetty koristekuvio, joka tunnetaan rautakaudelta lähtien.[3] Osmansolmu muodostaa koristeellisen, päättymättömän nauhapunoksen. Erilaiset osmonsolmut ovat paitsi vanhoja onnenmerkkejä myös kiinnitykseen käytettäviä solmuja.[4][5] Kolmikärkistä skandinaaviseen muinaiskulttuuriin liittyvää valknutia nimitetään suomeksi myös osmansolmuksi. Valknut on kolmikärkinen taistelukentällä kaatuneiden solmumainen merkki.[1]

Partiolaiset käyttävät osmonsolmua huivinsa kiinnittämiseen. Jokaisella ikäluokalla partion osmonsolmussa on oma väri.

Osmansolmu historiassa ja kulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmansolmu on onnea tuottava merkki, jota on löydetty rautakautisista miekankahvoista ja koristelusikoiden varsista.[6] Osmansolmua on tavattu myös keskiaikaisissa kastealtaissa.[3] Se on ollut suosittu koriste pitopöytien jaloissa.[3][6] Osa näistä merkeistä muistuttaa valknutia, kun taas Parkanosta ja Kangasalta löytyneiden myöhäiskeskiajan tyyppisen lusikan varren nuppien osmansolmut muistuttavat hannunvaakunoita.[7] Historiallisella ajalla osmansolmu-kuvioilla on koristeltu sirpin kampia, puusepän kairoja ja vintilöitä sekä kalenterisauvan kädensijoja. Taikojen tekijät ovat tehneet osmansolmuja erilaisista aineista. Merimiehet solmivat osmansolmun köydestä.[6]

Kansanrunojen Osmatar, oluen seppä oli ylhäisen juhlaoluen valmistuksesta vastaava henkilö. Nimi osma tunnetaan kansanrunoissa myös sulhasen kunnioittavana nimityksenä. Osma-nimi on yhdistetty skandinaaviseen henkilönimeen Osmund.[6][8]

Nykyisin Kalevala Koru myy osmansolmu-onnenmerkillä koristeltuja koruja.[4] Kalevalaisten naisten liitto myöntää Osmansolmu-palkintoja ansioituneille jäsenilleen.[6]

Useissa kielissä osmansolmun nimi on ”turkkilaisen pää”[5], koska sen muoto muistuttaa turbaania.

Partiolaisten osmonsolmu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vartiolaisen osmonsolmu.
Pääartikkeli: Osmonsolmu

Osmonsolmu on etenkin partiolaisilla huivissa nähtävä narusta tai nahkasuirusta punottu solmu. Partiolaiset käyttävät joskus osmonsolmua huivinsa kiinnittämiseen solmun asemasta. Osmonsolmu on usein punottu sinisestä narusta, joskin partiolippukunta saa halutessaan käyttää myös muun väristä narua mikäli sininen ei sovi huivin väriin. Osmonsolmuja myydään Partiokaupoissa ja lippukunta saattaa luovuttaa partiolupauksen antaville osmonsolmun yhdessä huivin kanssa.

Kansanperinteessä Osmon eli Osman solmu sisältää käsityksen erikoisesta kekseliäisyydestä. Kun tämän taikasolmun panee kadonneen esineen sijalle, niin esine löytyy. Osmonsolmun saksalainen nimitys on Liebesknoten, 'lemmensolmu'.[9]

  1. a b Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, s. 123, s. 123. (Alkuperäinen painos on vuodelta 1967. Tämä on 4. tarkistettu laitos.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020.
  2. Bjørn Arnfred Bojesen: Tätä viikinkien symbolit oikeasti tarkoittavat Historia. 6.6.2023. Viitattu 2.10.2023.
  3. a b c Hakusana osmansolmu teoksessa Suomalainen tietosanakirja 11, Pikatieto pj–ö. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5152-0
  4. a b Kalevala Koru My SAAGA, hela, Osmansolmu, kaiverrettava Laatukoru. Viitattu 16.2.2013.
  5. a b Asiasana: osmonsolmut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 16.2.2013.
  6. a b c d e Osmansolmu Kalevalaisten naisten liitto. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 16.3.2013.
  7. Jokipii, Mauno ym.: Satakunta – Kotiseutututkimuksia XVIII, s. 73–75. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1967.
  8. Osmatar, oluen seppä, Osmari, oluenpanijan nimiä Oluen synty -runossa. Suomalainen tietosanakirja 11, hakusana Osmatar.
  9. The Project Gutenberg eBook of Suomalaisten runojen uskonto gutenberg.org. Viitattu 2.10.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]