Leni Riefenstahl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leni Riefenstahl
Leni Riefenstahl vuonna 1935.
Leni Riefenstahl vuonna 1935.
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1902
Berliini, Saksa
Kuollut8. syyskuuta 2003 (101 vuotta)
Pöcking, Saksa
Kansalaisuus Saksa
Ammatti elokuvaohjaaja, näyttelijä, valokuvaaja
Ohjaaja
Aktiivisena 1932–2002
Tunnetuimmat ohjaukset Tahdon riemuvoitto (1935), Olympia (1938)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
leni-riefenstahl.de
IMDb
Elonet

Berta Helene Amalie ”Leni” Riefenstahl (22. elokuuta 1902 Berliini, Saksa – 8. syyskuuta 2003 Pöcking, Saksa)[1] oli saksalainen elokuvaohjaaja. Riefenstahlin maine perustuu ensi sijassa teknisesti innovatiivisiin 1930-luvun dokumenttielokuviin Tahdon riemuvoitto (1935) ja Olympia (1938). Näistä edellinen kertoo Saksan kansallissosialistisen puolueen vuoden 1934 Nürnbergin puoluekokouksesta ja jälkimmäinen Berliinin vuoden 1936 olympialaisista. Hän tuli tunnetuksi myös näyttelijänä ja valokuvaajana.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leni Riefenstahl syntyi vuonna 1902 Berliinissä. Hänen isänsä oli insinööri, joka omisti putkityöfirman. Riefenstahl harrasti nuorena maalaamista, tanssia ja luonnossa liikkumista. Lukion jälkeen hän meni taidekouluun ja suunnitteli kaupallisen taiteilijan uraa. Hän opiskeli myös balettia ja modernia tanssia, mutta polvivamma katkaisi tien tanssijan uralle.[2]

Riefenstahl kiinnostui vuoristoaiheisista elokuvista ohjaaja Arnold Fanckin innoittamana. Fanckin elokuvat kuvasivat sankarillisia yksilöitä mittelemässä voimiaan luonnonelementtejä vastaan. Riefenstahl liittyi Fanckin näyttelijäryhmään ja näytteli elokuvissa kuten Der Heilige Berg (1926). Riefenstahlin ensimmäinen oma ohjaustyö oli mystinen Sininen valo (1932), jossa hän myös näytteli.[2]

Nähtyään Riefenstahlin Sinisen valon Saksan johtaja Adolf Hitler valitsi Riefenstahlin ohjaamaan dokumentti- ja propagandaelokuvan kansallissosialistien Nürnbergin puoluepäivistä 1934. Riefenstahl sai käyttöönsä rajoittamattomat resurssit, ja tuloksena oli Tahdon riemuvoitto (1935), jota pidetään dokumenttielokuvan innovatiivisena klassikkona. Elokuvalle myönnettiin useita kansainvälisiä palkintoja aikana, jolloin Hitlerillä oli vielä ihailijoita myös lännessä.[2]

Leni Riefenstahl (keskellä) ohjaamassa Berliinin olympialaisten kuvauksia 1936.

Riefenstahlin toinen merkkiteos on Olympia (1938), joka dokumentoi Berliinin kesäolympialaiset 1936. Riefenstahl korostaa urheiludokumentissaan ihmiskehon kauneutta ja voimaa, jonka hän rinnastaa korkeakulttuurin rakentamiseen.[2]

Saksan hävittyä maailmansodan Riefenstahl väitti ettei ollut tiennyt mitään holokaustista. Hän kertoi tavoitelleensa elokuvissaan vain estetiikkaa ja kiisti tarkoitustensa olleen poliittisia. Riefenstahl vangittiin, mutta hänet vapautettiin, kun todisteita natsihallintoon tai edes natsipuolueeseen kuulumisesta ei löydetty. Hänen uransa elokuvaohjaajana oli kuitenkin käytännössä ohi. Myöhemmin Riefenstahl muun muassa julkaisi valokuvateoksen afrikkalaisesta nubakansasta. Hänen viimeinen ohjauksensa on dokumentti Impressionen unter Wasser (2002), joka kuvaa vedenalaista maailmaa.[2]

Riefenstahl kuoli nukkuessaan kotonaan Pöckingissä 8. syyskuuta 2003, pari viikkoa 101-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. Hän oli kärsinyt syövästä.

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Leni Riefenstahl Encyclopædia Britannica
  2. ↑ a b c d e Rollyson, Carl (toim. Gorman, Robert F.): ”Leni Riefenstahl”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 3451–3453. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bach, Steven: Leni Riefenstahl: Elämäkerta. Otava, Helsinki 2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leni_Riefenstahl&oldid=22806791”