Abdullah Ali
Abdullah Ali | |
---|---|
عبدالله على | |
Abdullah Ali 1950-luvulla. |
|
Henkilötiedot | |
Muut nimet |
Abdullah Alejeff (Алеев, Alejev) |
Syntynyt | 9. joulukuuta 1925 Helsinki, Suomi |
Kuollut | 23. maaliskuuta 2011 (85 vuotta) Helsinki |
Arvonimi | hadži |
Puoliso | Ölken Baibulat |
Sukulaiset | Abdul-Kayum (isä) |
Muut tiedot | |
Järjestö | Suomen Islam-seurakunta |
Abdullah Ali (ent. Alejeff, Алеев; 9. joulukuuta 1925, Helsinki – 23. maaliskuuta 2011, Helsinki) oli tataaritaustainen suomalainen liikemies, joka toimi vuosikymmeniä perustamansa turkisliikkeen toimitusjohtajana. Ali kuului tataariyhteisön Islam-seurakunnan johtoon. Hänelle myönnettiin Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abdullah Abdul-Kayuminpoika[1] Ali valmistui vuonna 1947 diplomimerkonomiksi ja opiskeli sen jälkeen kaupallisia aineita Lontoossa. Vuonna 1949 hän perusti Turkis Oy N. Alin ja oli sen toimitusjohtaja vuoteen 2001. Mattojen maahantuontia varten hän perusti Oy Mattokomppania Ab:n.[2]
Ali toimi Islam-seurakunnan puheenjohtajana 1982–1988 ja oli sen kunniapuheenjohtaja vuodesta 1995. Seurakunnan hallituksessa hän oli 1950-luvulta alkaen ja vastasi isännöitsijänä sen omaisuudesta. Hän vastasi rakennuttajan tehtävissä seurakunnan Islam-talon rakentamisesta vuonna 1960. Hän oli myös tataarien jalkapalloseuran Yolduzin puheenjohtaja. Ali teki Mekkaan kaksi pyhiinvaellusmatkaa, vuosina 1968 ja 1975.[2]
Vuonna 1977 Alille myönnettiin tammenlehvätunnus, jatkosodan muistomitali ja rannikkojoukkojen muistoristi sekä Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki.[2]
Abdullah Alin puoliso oli Ölken Baibulat (vih. 1957).[3]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimi on tataarin kirjakielellä Габдулла Гали; Ğabdulla Ğali, arabialaisella kirjaimistolla عبدالله على (İske imlâ). Sukunimi alun perin venäjän kyrillisestä Алеев (Alejev). [4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Märhum Abdulla Ali äfände istälegenä ramilbilal.blogspot.com. Viitattu 18.1.2024.
- ↑ a b c Abdullah Ali 23.3.2011. Helsingin Sanomat - Muistot. Viitattu 4.9.2021.
- ↑ Baibulat, Muazzez: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9. (s. 220)
- ↑ ТАТАР ИР-АТ ИСЕМНӘРЕ magarif-uku.ru. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ "Tataarin kielen aakkoset" (venäjäksi) marefa.org.