Cuáŋuimáánu 25.
Olgoldâshäämi
Cuáŋuimáánu 25. peivi lii gregoriaanlâš kalender mield ive 115. peivi (kárgámive 116. peivi). Ive loopân láá 250 peivid.
Nommâpeeivih
[mute | mute käldee]- anarâš kalender: Markus
- syemmilâš kalender: Markku, Markus, Marko
Tábáhtusah
[mute | mute käldee]Šoddâmeh
[mute | mute käldee]- 1874 – Guglielmo Marconi, ive 1909 Nobel-fyysiikpalhâšume finnim italialâš fysikkár (j. 1937)[1]
Jämimeh
[mute | mute käldee]- 1185 – Antoku, Jaapaan kiäisár iivij 1180–1185 (š. 1178)[2][3][4]
- 1595 – Torquato Tasso, italialâš kirječällee já tivtâsteijee (š. 1544)[5]
- 1885 – Emma Kalanikaumakaʻamano Kaleleonālani Naʻea Rooke, Havaiji roonnig (š. 1836)
- 2010 – Ahti Korhonen, syemmilâš arkkiteht (š. 1921)[6]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Cuáŋuimáánu 25..
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Guglielmo Marconi nobelprize.org. Čujottum 23.7.2021. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Brown, Delmer M. & Ishida, Ichirō: Gukanshō: The Future and the Past, s. 333–334. Berkeley: University of California Press, 1979.
- ↑ Varley, H. Paul: Jinnō Shōtōki: A Chronicle of Gods and Sovereigns, s. 214–215. New York: Columbia University Press, 1980.
- ↑ Titsingh, Isaac: Annales des empereurs du Japon, s. 200–207. Pariisi: Royal Asiatic Society, Oriental Translation Fund of Great Britain and Ireland, 1834.
- ↑ Torquato Tasso | Italian poet | Britannica www.britannica.com. Čujottum 15.6.2022. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Ahti Korhonen Arkkitehtuurmuseo. Čujottum 16.6.2022. (suomâkielân)