Richard Wagner

Richard Wagner
Roindunimi:	germ. Wilhelm Richard Wagner
Ammatti:	säveldäi, libretisti, orkestranohjuaju, esseisti, teatteriohjaaja, elämäkertakirjoittaja, runoilii, pianistu, musiikkikriitikko, diarist, kirjuttai
Rodivui:	22. oraskuudu 1813
Roindukohtu:	Leipzig[d], Saksin kuningaskunta[d]
kanzalližus:	Saksin kuningaskunta[d]
Kuoli:	13. tuhukuudu 1883
Kuolendukohtu:	Venetsia[d], Itualii
Tuatto:	Carl Friedrich Wagner[d]
Muamo:	Johanna Rosina Wagner-Geyer[d]
Ukko / akku:	Cosima Wagner[d] и Minna Planer[d]
Lapset:	Siegfried Wagner[d] и Isolde Wagner[d]
Nimikirjutus:

Richard Wagner (täyzi nimi Wilhelm Richard Wagner, 22. oraskuudu 1813, Leipzig – 13. tuhukuudu 1883, Venetsia) oli germuanilaine säveldäi da taijon teorietikku. Ouperan suurin uvvistai. Wagner hyvin vaikutti jevrouppalazeh muuziikkukul’tuurah, enne kaikkie germuanilazeh. Wagneran mistitsizmu da antisemetizmu vaikutettih XX-vuozisuan allun germuanilazeh natsionalizmah, dai myöhembäh natsional-sotsializmah, min periä hänes luomisruavos rodih kul’tu. Sikse erähis mualois (enne kaikkie Izrail’as) Toizen muailman voinan jälgeh rodih Wagneran vastah reaktsii. 

Wagner kaččeli omua taiduo filosofizen kontsepcien ozuttamizen tavannu. Wagneran kontsepcies rodih kaksi piäajatustu: taiduo luajitah rahvas da se omistau taiduo, taijon ylimäine muodo on muuzikkudruama, kuduadu ellendetäh iänen da sanan yhtevyönny. Tundietah Wagneran uvvistamine garmounien da simfonizman alah. Hänen orkesterua verratah antiekkuhorah, kudai sellittäy tapatumii da andau peittomerkičysty. Sežo häi pani käyttöh letmotivoin kehitetty sistiemu. Jogahine leitmotivu tarkoittau midägi: erästy hengie libo elosolijua, ezinehty libo toimindan kohtua dai ajatustu. 

Richard Wagneran kirjalližusperindö on ylen suuri. Hänen mielenkiindozimat ruavot ollah histourien da teourien mugah ruavot da muuzikkua arvosteljat kirjutukset. On säilytetty äijy Wagneran kirjastu da päivykirjua.